Mikä on huono isä, jos ei huolita isäksi ollenkaan?

Tällä kertaa poikkean kirjoituksestani. Normaalisti kirjoitan vain ja ainoastaan omista tuntemuksistani, mutta en nyt. Nyt kirjoitan tämän kirjoituksen Teille ystävästäni. En normaalistikaan avaa tätä ystävyyttä kovinkaan paljon koska ihmisten on niin helppo leimata ihmisiä, mutta nyt sen kuitenkin teen. Miksikö? No siksi koska minusta on nyt tehty vääriä ratkaisuja menneisyyden takia. 

 

Ihminen joka oikeasti yrittää, on tehnyt kuten on odotettu ja katkaissut jopa oman tukiverkostonsa paikkakunnalta muuton vuoksi vain ja ainoastaan että saisi olla lapsensa kanssa ja lapsi saa olla äitiään lähellä. Ja hän on aivan kohta suorittanut tuomionsa loppuun. Suomessahan jos ihminen menettää luottotietonsa ja hoitaa asiansa kuntoon ja elää moitteettomasti ne vuodet pois niin saa hän silloin puhtaan pöydän. Eikös juu. Mutta näin se ei mene entisien vankien saati jengiläisten kohdalla. 

 

Miten me tavattiin... 

 

Mennäänpä ajassa hieman taakse päin. Noh ... reilut 30 vuotta mutta mennään kuitenkin. Olimme samassa koulussa, poika johon salaa ihastuin. Noh, ihastus muuttui lopulta ja lopulta rakastuin, oli hän nuoruuteni ensi rakkaus. Se jonka me kaikki muistamme läpi elämän,  hän oli SE poika jolle menetin neitsyyteni ja poika joka sitten myös särki ensimmäistä kertaa sydämeni. Mutta tämä samainen kaveri on ollut paras ystäväni niin kauan kuin muistan. Hän on ollut rinnallani, kun muut ovat rikkoneet sydämeni, hänen kainalossaan olen voinut purkaa itkun ja surun. Vaikka aina ei ole voinut olla paikalla mutta aina on ollut läsnä. 

 

Olen seurannut hänen elämäänsä, parisuhteitaan, opiskelua, työelämää, linna tuomioita, jengielämääm lapsien syntymää ja mitä kaikkea hänen elämässään on ollut, mukaan lukien salaiset suhteet. Olemme olleet toistemme tukena surullisina aikoina ja toistemme rinnalla kun on ollut ilon hetkiä. Hän on katsonut vierestä myös minun avioeroni, lapseni menetyksen ja hän on viimeiseen  viidentoista vuoden  aikana ollut ainakin puhelin soiton päässä päivittäin, vaikka emme olisikaan nähneet niin olemme olleet yhdessä. Ja siis tämä ei todellakaan tarkoita että hän sen ajan olisi ollut kiven sisällä, ei ei ei. Vaan minulla oli omat ruuhka vuoteni. 

Mutta tärkeä kysymys kuuluu: onko sinulla hänenlaista ystävää? Jos vastasit kyllä, niin tiedän kuinka onnellinen olet.

 

Avataan asiaa minun näkökulmasta

 

No siis kirjoitan tämän tekstin siksi, koska tällä hetkellä minä näen hänen kärsimyksensä. Hän on menettämässä laspsensa oman menneisyytensä takia. Joo me kaikki teemme virheitä, jopa hän. Hänen tuomionsa on tulleet huumeiden myynnistä, talousrikoksista, väkivallasta (aikuisiin miehiin kohdistuneista), minusta kaikkeen liittyy lopunviimein raha. Raha määrittää meidän elämää ja jokainen meistä ottaisi sen helpon rahan jos se olisi mahdollista ( ja huomio että kaikki kirjoitukset on minun näkemyksiäni, tuo artikkeli on hänen) 

 

Mutta se aika mitä hän on kuulunut jengeihin, se aika hän on aina ollut lojaali omalle uskomukselleen, samoin nyt. Olen usein miettinyt jos esim avioliitot pyörisivät yhtä kovilla periaatteilla kuin nämä ns. vanhaliiton ukot, niin avioero tilastot olisi häviävän pieniä. Uskokaa vain tiedän mistä puhun tai ainankin kolmen avioliiton kokemuksella. 

 

Palataan asiaan, hän uskoo olevansa hyvä isä joka yrittää muuttaa suuntaa, mutta vaikeaksi ovat sen tehneet. Mutta hän ei anna periksi, juuri kun suljin puhelimen hän oli kotona lukemassa korkeakoulun pääsykokeisiin. Hänen ammiksensa valmistuu parin viikon päästä. Arvostan, isolla A:lla. Hänellä on myös saman ikäinen poika joka olisi myös minulla jos en olisi häntä menettänyt. Olen ollut hänen elämässään tiiviisti mukana. Kohteliaampaa nuorta herraa saa hakea. Hän on hyvin elämän myönteinen ja ei häneltä ole koskaan mitään puuttunut, vaikka joo isä on ollut silloin tällöin vankilassa mutta kaikella on hintansa. Ja muutoksia ei tule elämässä jos ei itse tee muutoksia, senhän me kaikki tiedämme. Hän tällä kertaa tarttui tilausuuteen, otti oppia virheistään. Me emme voi hakata päätä seinään ja tehdä samoja virheitä ja odottaa eri lopputulosta. 

 

Itse lähdin espanjaan toukokuussa ja en ikimaailmassa olisi lähtenyt jos en olisi ollut varma että nyt hän pärjää. Olen myös nähnyt millainen henkilö tulee vankilasta ulos oltuaan ensiksi 6kk bunkkerissa ja sieltä 2 viikkoa normi osastolle ja ulos. Voin sanoa, että sopeutuminen tänne normaaliin arkeen ei sillä reissulla tehty helpoksi. Ja miten siinä kävi? Nyt olen niin onnellinen siitä kuinka moni on tehnyt asioita hänen eteen, sillä hän oikeasti yrittää. Sörnäisten vankilan Kaarina on huikea tyyppi, vaikka en häntä tunnekaan. Mutta hän soitti jopa virka ajan ulkopuolelta vain kysyäkseen mitä hänelle kuuluu. Ja tämä vain siksi koska hän näki miten ihmistä voidaan kohdella vaikka kuinka yrittää. Ja vielä lapsen takia, mutta eipä antanut eräät vankilanjohtajat tms. kauheasti vaihtoehtoa. Kaarinalle pisteet, olet juuri oikeassa työssä. Eikö henkilö kunnan kuulu auttaa, eikä vaan sylkeä päälle. Kuten artikkelin sellin numero? Pidin sitä jo huonona vitsinä. 

 

Kun matto vedetään alta 

 

Hänellä on loistava tulevaisuus, ainoa mikä oli ensimmäinen päämäärä, hänelle luvattu tytär, mikä sittemmin yritetäänkin ottaa pois. Olisin ollut todella onnellinen jos minun lapsilla olisi ollut tuollainen isä.  Isä joka ottaa luokseen, on pulkkamäessä, luistelemassa tms. siis paikalla ja läsnä tällä erää. Onhan häneltä jäänyt vähäiselle poikansa lapsuus vaikka mukana olikin. Mutta nyt hän olisi vain halunnut antaa sen turvallisen kodin kunnes äiti vapautuisi ja sitten alettaisiin sovittamaan asiat molempien arkeen.  Kaikki oli sovittu ja paperilla mutta kuinkas kävikään?

 

Ja vaikka missään papereissa ei sitä lue miksi äiti käänsi kelkkansa niin päivämääristä saamme totuuden. Samassa kun tämän lapsen äidille ilmoitettiin vankilassa "salaperäisesti" paperilla että Villellä saattaa olla toinenkin tytär. Siitä hetkestä lähtien kaikki muuttui. Ne kaikki palaverit missä on sovittu että miten asiat menee, kuten yhteishuoltajuus tai lapsen muutto isälle kunnes äiti vapautuu tuo kaikki oli lakaistu pöydän alle.  Enään hän ei halunutkaan antaa huoltajuutta. Ja samassa hetkessä, kun heillä oli tähän asti ollut esimerkiksi sama asianajaja, vaihtoi hän itselleen uuden. Presidentin armahduksessa tuo ensiksi vakuutti että Villellä ei ole enää mitään suhteita järjestäytyneeseen rikollisuuteen, mutta tämän toisen lapsen myötä sekin muuttui. Liekö se on sitten järjestäytynyttä rikollisuutta kun ihminen pystyy lisääntymään. Sittenhän meitä olisikin monta, minä ja hän mukaan lukien. 

Entäpä toinen henkilö

 

Ennen vankilaa (henkilö joka istuu siis tälläkin hetkellä vankilassa) täysin kadulla asustanut holisti, jolla ei ollut minkäänlaista päämäärää elämässä. Istuivat ja joivat pävästä toiseen. Mikä oli loppu tulos:  hän oli mukana sytyttämässä elävänä tuleen tuiki tuntemattoman ihmisen. "Oikeuden mukaan elävän ihmisen polttaminen on raakaa ja julmaa. Erään todistajan mukaan sytytetty uhri oli ollut nukkumassa ja herännyt siinä vaiheessa, kun tämä oli tippunut raitiovaunupysäkin penkiltä.  – Käräjäoikeuden käsityksen mukaan on selvää, että uhri on palaessaan tuntenut suurta tuskaa. Siten tappo on tehty rikoslaissa tarkoitetulla tavalla erityisen raa'alla tai julmalla tavalla." 

Näin asiaa uutisoi MTV uutiset.

Ja hänellä on nyt täysi päätäntävalta lapsen tulevaisuudesta. Onko se oikein? Minusta ei, mutta miten teistä? Ja onko riittävävää istua 12 vuotta tällaisesta rikoksesta. Mikä on siis ihmishengen hinta? Vai onko se että olet tullut äidiksi niin armahdus? Ei kyllä sinä silloin olet tappanut, vaikka miten äiti olisitkin. Miltä hänestä tuntuisi jos sama osuisi oman lapsen kohdalle? Sillä jonkun lapsi tämä kyseinenkin uhri oli. Ja olisiko hänen äidistään ok, että nämä asiat vaan painetaan villaisella. Vai pitäisikö jokaisen naisen tehdä lapsi istuessaan ek:ta olisiko se avain vapauteen? Ja koska meillähän ei ole miehiä tai naisia niin kaikki henkilöt voisivat linnassa vain lisääntyä ja portit aukeaisivat. Väkiluku saataisiin ainakin vähän nousemaan. 

 

Saati ne kerrat mitkä vankilassa olo ajalta hän on palanut huumeiden käytöstä, eihän tuo nyt näitä vuosia ole ihan puhtailla vetänyt. Jokseenkin joskus kun olen miettinyt hänen käyttäytymistään, mutta tosiasiahan on että kyllä ne päihteet ovat jälkensä ihmiseen jättänyt. Mielenkiintoinen on meidän kemioiden maailma. Välillä miettinyt mitä ystäväni hänessä näki. Mutta juuri kun hän oli ilmoittanut erosta niin tämä ilmoitti raskaudesta. Mitäs siinä enään… Ja eihän se tämän prinsessan syy ole. Ihanaa kun on olemassa. 

 

Jupinaa minulta

Siis eniten tässä kaiken keskellä minua kummastuttaa se että lapsi mieluummin sijoitetaan äidin tahdosta ventovieraalle ihmiselle hänen täytettyään kolme vuotta kuin isälle jonka kanssa on jo valmiiksi rakennettu suhde ja isä on tähän valmistautunut. Kukaan ei missään kohtaan ole tehnyt selvitystä siitä, onko isä oikeasti kykenevä vanhemmaksi. Tässä näemme taas tämän maan heikot puolet kun isällä ei ole mitään oikeuksia. Siis isällä joka nimenomaan haluaa pitää lapsensa. Isä itse on pyytänyt omia papereitaan lähetettäväksi lastensuojelulle, mutta niitähän ei ole vain kirjattu mihinkään. Ja siis monen viranomaisen lausunto siitä, että jengi elämä on takana. Jopa lausunto asiantuntijalta mikä hänen tilansa on jengielämän suhteen. Ja se näyttää vihreää valoa. Tiesittekö muuten että sellainenkin ammatti on oikeasti olemassa. 

No vasta nyt on ilmoitettu aika kuulemiselle vain viikkoa ennen huostaanottoa. Papereita hän ei ole kyllä vielä saanut vaikka luvattu on hyvissä ajoin onhan tuo kuuleminen VASTA  8.2. eli kohta.

 

No niin ja onhan minullakin ollut ohi lyöntejä miesten suhteen, mutta tässä paketissa varmaan on jonkinlainen "paha poika" sydrooma huomattavissa. Jos ei ystäväni Ville ole ihan paras vävykokelas niin ei hänen entinen miehensäkään ollut mikään tavan tallaaja istuihan hän vankilassa  pähkinärinteen paloittelumurhista. Lienee ei se ole mikään parempi meriitti. Jännityksellä seurataan tulevaa, vaikka tuskin kiinteistövälittäjä Pertsa kuitenkaan (pieni kevennys).

Mitä tulee Villen naisvalintoihin vuosien varrella. Hyvän äidin valitsi pojalleen, muutama ihan ok suhde... Noh onhan sielläkin ne ohilyönnit niin kuin meillä kaikilla. Niin ja olinhan siellä minä. Hyvä valinta 

 

Loppu kaneetti 

Voisin kirjoittaa aiheesta loputtomiin. Mutta nythän asia on näin, että tässä kyseisessä Alibin artikkelissa on asiaa ruodittu läpi. Haluankin kirjoituksella avata keskustelua ja sen varmasti saamme auki, puolesta ja vastaan. En kirjoita tätä siksi että peittäisin hänen menneisyyttään millään tavalla, ei en todellakaan. Hän on virheitä tehnyt ja maksanutkin niistä. Ja mistään en puhu tai kirjoita mistä minulla ei olisi oikeasti faktaa. 

Ja olen nyt päivittäin käynyt hänen kanssa läpi näitä asioita. Hän ei ole nyt jonkun mielestä soveltuva vanhemmaksi, mutta joka toinen viikonloppu prinsessa siellä on aikaansa viettänyt. Ja ne lukuisat iloiset neidin videot mitkä olen nähnyt, ne on huippuja. Ja siis Ville on kelvannut myös hoitajaksi, kun toinen osapuoli on käynyt autokoulussa ja mitä noita tärkeitä asioita noilla vangeilla nyt on. Ainoa tosi asia on. Villen ainoa toive viimeiset 18 vuotta on ollut elämään vielä yksi prinsessa. Nyt kun hän sen sai niin nyt häntä ollaan viemässä pois. En vain jaksa/ pysty ymmärtämään. Siltikin kaiken maailman ihmiset tuolla saavat pitää lapsiaan. Muistammehan tapaus Eerikankin, sieltä kodista puuttui rakkaus ja tässä kodissa sitä olisi. 

 

Onneksi hänellä on nykyään uusi kihlattu jolla on lapsia ja he pääsevät tässä kaiken keskellä suunnittelemaan häitä ja elämään normaalia lapsiperheen arkea. Voimia siis heille. 

 

Ja kiitos kun jaksoit lukea. 

Ja tämän alkuperäisen artikkelin voit lukea siis 28.1.2022 julkaistusta Alibista. 

 

Nimimerkillä: Isälläkin pitäisi olla oikeuksia

Edit 28.01.2022 klo 18.15 Juuri minun saamieni tietojen mukaan lastensujojelu vihdoin vastasi isän kyselyyn huostaan oton syystä. Asian käsittely jatkuu.

 

Noh, oikeus päättäköön mutta tällä hetkellä luotan suomen oikeuskäytäntöön. Tämä alkaa kuulostamaan minun korvaani enemmänkin vitsiltä kuin viranomaistoiminnalta.